Eräluvat

Erälupia on monenlaisia, ja ennen metsästyksen aloittamista on syytä varmistua, että omistaa oikeanlaiset luvat valittujen eläinten kaatamiseen. Tämän lisäksi tulee tarkistaa myös metsästys- ja pyyntiajat, jotka vaihtelevat lajeittain ja alueittain. Nämä voi tarkistaa kätevästi Suomen riistahallinnon verkkosivuilta.

Erälupia voi hakea pienriistaa, suurpetoja sekä hirvenkaatoa varten. Lisäksi on syytä huomata, että pienriistalupia on useampia erilaisia, ja että monien suurpetojen kaatamiseen vaaditaan poikkeuslupa. Tällaisia suurpetoja ovat susi, ahma sekä ilves. Myös karhun kaatamiseen tarvitaan poikkeuslupa, jos metsästys ei tapahdu poronhoitoalueella. Kainuun ja Lapin maakuntien poronhoitoalueilla paikallinen asukas saa kaataa karhun myös ilman lupaa. Tähän alueeseen kuuluvat myös Kuusamon, Taivalkosken sekä Pudasjärven poronhoitoalueet. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että karhun kaataminen on sallittua vain paikallisille asukkaille. Ulkopaikkakuntalaiset tarvitsevat myös näillä alueilla karhunkaatoluvan.

Hylkeet eivät ehkä ole ensimmäisiä eläimiä, jotka tulevat mieleen suurpedoista puhuttaessa, mutta kannattaa huomioida, että myös harmaahylje sekä itämerennorppa kuuluvat kategoriaan. Kaikilla Suomessa pysyvästi asuvilla on oikeus metsästää hyljettä yleisillä vesialueilla. Harmaahylkeitä metsästetään kiintiömetsästyksenä, kun taas itämerennorppaa varten tarvitaan Suomen riistakeskuksen myöntämä pyyntilupa.

Pienriistalupia on saatavilla monia erilaisia. Niitä hankkiessa pitää kuitenkin muistaa, että yhdellä luvalla ei saa metsästää kaikkea pienriistaa. Esimerkiksi majavaa saa metsästää vain erillisellä majavaluvalla. Sen sijaan kaikilla pienriistaluvilla saa metsästää pienpetoja, rauhoittamattomia lintuja sekä villisikoja. Niin hämäävää kuin se onkin, esimerkiksi kanalintuluvalla saa siis metsästää muitakin eläimiä kuin vain kanalintuja, esimerkiksi jänistä. Kaiken kaikkiaan pienriistalupia on tarjolla viittä erilaista: kanalintulupa, jänis- ja vesilintulupa, majavalupa, pienpetolupa sekä nuorisolupa.

Näillä kaikilla saa metsästää hiukan erilaista saalista, joten kannattaa tarkistaa, että käytössä olevalla luvalla saa todella metsästää sitä riistaa, jota aikoo metsästää. Jotta asia ei kävisi aivan liian helpoksi, voi luvissa olla myös jonkin verran aluekohtaista vaihtelua. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää lukea huolella läpi sekä lupaehdot että valitun metsästyskohteen kuvaus.

Hirvilupa on nimensä mukainen – sillä saa metsästää hirviä. Hirvilupa myönnetään niin sanottuna aluelupana, eli se myönnetään aina jollekin tietylle hirvenmetsästysalueelle.

Kaikissa metsästys- ja pyyntiluvissa on mukavaa se, että niistä kertyvät tulot menevät riistanhoidon rahoittamiseen. Hankkimalla oikeaoppiset luvat autat siis varmistamaan, että Suomessa on jatkossakin tarjolla laadukkaita metsästysalueita.